10.8.2015

Elokuu-kuulumiset

Heippa!

Koska mun päivitykset on taas tahtonut sisältää aina jotain huonoja uutisia, niin nyt heti alkuun: Papanavaarassa kaikki hyvin (äkkiä koputtaan puuta)!

Tamine ja Hande viettelee leppoisia eläkepäiviä, Bianka mukavaa keski-iän aikaa ja Vanttu-teini hurjastelee minkä ehtii. :D Vanttu-vauva/teini joutuu tosin kohta miehuuden poistoon, tässä vaan vielä punnitsen kumpaan luottoeläinlääkäriasemistani varaan ajan.

Aiemmassa postauksessa kerroin Handen eläinlääkärireissusta. Oon jopa yllättynyt, että tähän asti kaikki on mennyt tosi hyvin, Hande on saanut lisää massaa ja näyttäisi voivan hyvin, virtsaongelmat ei ole ainakaan vielä uusiutuneet! Jos joku ei ole lukenut aiempaa, niin lyhyesti kerrottuna Hande kävi kesäkuussa päivystyksessä leikkauksessa, koska virtsarakko oli ihan täynnä sakkaa: meinasi olla jo tosi hengenvaarallinen tila.. En voi kuin ihailla ja kiittää eläinlääkäriä/-lääkäreitä jotka teki tuon leikkauksen, vieläpä päivystyksessä. Tuskin on semmonen operaatio jota tulee usein vastaan, ainakaan kanille. Ja kaikki sujui vielä niin onnistuneesti, leikkaushaavakin parani tosi hyvin.

Tamine tallailee omaa tahtiaan, ilmeisesti ne on ne huonot nivelet jotka tekee liikkumisesta vähän tönkköä.. Mutta Taminen kohdallakin olen päätynyt siihen, että niin kauan kuin Tami haluaa ja jaksaa liikkua, on pirteä oma itsensä eikä ole kipeä, sillä on mahdollisuus elää hyvää elämää. Tässäkin tilanteessa joidenkin mielestä pitäisi lopettaa kani joka ei pysty elämään ihan täysillä normaalia kanin elämää. Mutta ite uskon että kani voi olla onnellinen puutteistaan huolimatta, kunhan ne otetaan huomioon käytännön asioissa. Esim. Tamine ei pysty enään loikkaamaan kovin korkeille tasoille, joten häkkiin meno tapahtuu ramppia pitkin, jota Tami pystyy käyttämään ihan ongelmitta. Tietenkään kivun määrää on hankala arvioida kanilta, kun saaliseläimenä ne peittävät sen niin hyvin kuin pystyvät. Tätä oonkin miettinyt paljon.. Tamine on aina ollut "kärkäs mielipiteissään" eli on joinakin päivinä hyvin reviiriä puolustava, ja toisinaan tosi leppoinen. Aina miettii voisiko kärttyisys johtua kivusta, mutta Tami on ollut ihan nuoresta asti samanlainen. Hankala arvioitava siis.. Kipulääkettä meillä on kuitenkin kaiken varalta olemassa, joten tarpeen tullen on jotain millä helpottaa oloa.

Biankalla on hirveet hellyydenkaipuut kokoajan, sitä joutuis silittämään koko päivän päästä jos pystyis. :D En malttais oottaa että saan ne Vantun kanssa yhteen, Biankakin on joutunut jo niin kauan asumaan yksin!

Ja Vanttu on kyllä edelleen ihan mahtava persoona, sillä murkkuilut on nyt jo vähän alkaneet, mutta ei tuo silti aivan kauheaksi ole mennyt. :D Joskus saa vähän varoa jos on juuri silittänyt muita pupuja, mutta muuten Vanttu on tosi seurallinen ja hupanen kani! Eilenkin se juoksi perässä joka paikkaan, teki ihme koikkaloikkia ja sitten välillä sitä piti hipsutella päästä kun tuli hellyyden puute. <3 Ja aivan uskomaton energiapakkaus se on..


Mulla ei vielä ole muista kaneista uusia kuvia, mutta tässä Vantun ulkoilukuvia viime viikolta!
Miten voikin pieni pupu olla niin pehmeä ja möhkön näkönen <3


Vähä on vielä isot nuo valjaat joita Hande ja muut "isoveljet" on käyttäneet :D



3 kommenttia:

emmy kirjoitti...

Tässä sulle hei pieni haaste jos vain kiinnostaa:
http://commonbunnies.blogspot.fi/2015/08/liebster-award-haaste.html

Marika kirjoitti...

Voi hyvä tavaton tuota Vanttua kuinka on nätti! ♥

Minulle tuli tänä vuonna rexejä (nyt niitä on jo neljä ja yksi poikanenkin jää kotiin..) ja on ollut niin hauska seurailla kuinka erilaisia ovat kuin kääpiöluppa. Ovat kuin yö ja päivä. Luppaset ovat tuollaisia lyllyköitä, rexit taas äärettömän touhukkaita. Tasapainottavat hyvin toisiaan ;)

Joku päivä hankin vielä pienirexinkin ;)

Manda kirjoitti...

Kiitos emmy!

Ja Marika, oon ihan samaa mieltä näistä rexeistä.. :D Tosin en tiedä kuin suuri ero on rexin ja pienirexin välillä, mutta ainakin tää meidän pienirex vastaa kuvailemaasi! Vanttu on aivan ihana persoona, ja sitä on tosiaan mukava seurata kun se keksii kokoajan jotain tekemistä. Ja jos ei keksi niin se vaan rallittaa ympäriinsä, eikä edes väsy.. :D Jos tää Vantun olemus yhtään vastaa normi pienirexin luonnetta, niin oon kyllä aivan rakastunu rotuun! <3

Lisää luettavaa: