31.8.2015

Kanihuoneen yksinäiset asukit

Kiitos kaikille osanotoista <3 

En ois uskonu että kanien hoitaminen menee vaan vaikeammaksi mitä vähemmän niitä on. :I Siivouksen kannalta joo helpottaa, ruokaakin menee vähemmän.. Mutta tällä hetkellä meidän kaikki kolme kania asuu yksinään, joka on kovin mun periaatteiden vastaista. Oon aina ajatellut, että kani on pääsääntöisesti onnellisempi hyvän kanikaverin kanssa kuin yksinään.
Kamalat omantunnon tuskat kokoajan niiden yksinäisyydestä, varsinkin kun Hande on nyt yksin. Hande on melkein koko elämänsä asunut kaverin kanssa, joten tuntuu pahalta ettei sillä ole kaveria enään vanhoilla päivillä.

Taminen poismenon jälkeen oon pari kertaa koittanut Handea ja Biankaa yhteen. Tiesin että Bianka on pippurinen, mutta en olisi aavistanut että Hande ottaa niin paljon vaikutteita toisesta kanista, ja on Biankan seurassa melko vihainen. Handen ja Meemelin yhdistäminen oli niin helppoa, etten olis uskonut että joudun nyt pohtimaan tosissani voinko laittaa Handea ja Biankaa yhteen.. Aiempi kokemus on kyllä näyttänyt sen, että Bianka pystyy elämään toisen kanin kanssa (Kasperin kanssa aiemmin), mutta se vaatii tosi paljon aikaa totutteluun, ja taisteluja tulee. En tiedä haluanko Handelle sellaisia eläkepäiviä, mitä jos se stressaa liikaa toisen kanin pomottelusta, tai mitä jos käy joku vahinko..

Toinen huolen aihe on tämän viikon torstaina koittava Vantun kastrointiaika. Stressaan sitä ihan hirveästi jo nyt, varmaan osittain senkin takia että viikko sitten kun olimme eläinlääkärissä, jouduin luopumaan Taminesta. Oon todella ihastunut ja kiintynyt Vanttuun, ja kamala pelko nyt siitä että sille käy jotain leikkauksessa :( Mutta täytyis ajatella positiivisesti..

Nyt en vaan tiedä mitä tekis näiden kolmen kanssa, huippua tietenki ois jos kaikki tulis keskenään toimeen (Vantun kastroinnin+varoajan jälkeen). Mutta kuulostaapa tosi kaukaa haetulta ajatukselta että nuo kolme kania asuis yhdessä. Yksi vanha herra, yksi kipakka neiti ja yksi rasavilli teinipoika samassa tilassa.. Hmm.. :D

Näin ois hyvä. Mutta kun ei Bianka ole enään noin pieni ja kiltti kuin mitä oli vuonna 2011 kesällä.. :D

25.8.2015

Kauniita unia Tamine, 19.1.2007 - 24.8.2015

Taas tuli se päivä jota pienesti mielessäni aina pelkään, ja nyt meiltä puuttuu iso ja tärkeä pala pupuhuoneesta..

Tamine lopetettiin maanantaina 24.8.2015.

Iskä ilmoitti iltapäivällä ettei Tamine pysynyt enään pystyssä. Säikähdin, mutta oletin että kyseessä olisi vain joku kohtaus joka menisi ohi. Menin kanihuoneeseen ja löysin Taminen lattialta kahden potan välistä. Nostin sen syliin, ja huomasin että sen oikea etutassu ei liikkunut, se vain roikkui. Tunsin luunkin törröttävän kyynärpään kohdalta.

Taminella oli ollut jo jonkinaikaa nivelvaivoja, jonka takia sen luut ja varsinkin nivelkohdat olivat varmasti haurastuneet. Se ei myös koskaan tahtonut pysyä liukkaalla lattialla jaloillaan. Epäilen että vapaana ollessaan sille on käynyt jokin vahinko, liukastuminen, huono hyppy, putoaminen tms., jonka takia etujalka oli mennyt poikki.

Tässä vaiheessa iskikin jo paniikki, ensimmäinen ajatus oli että se oli nyt tässä, ei kukaan eläinlääkäri ala enään leikkaamaan yli kahdeksanvuotiaan kanin jalkaa, eikä se nyt tietenkään enään olisi oikein Taminea kohtaankaan. Soitin päivystävälle eläinlääkärille, joka valitettavasti oli 30km päässä meiltä, joten jouduimme siskon kanssa ajamaan sinne asti. Tamine oli yllättävän tyynenä koko matkan, mutta se oli tosi väsynyt. Epäilin että se oli shokissa kivusta..

Paikanpäällä eläinlääkäri totesi sen pahaksi tilanteeksi, ja ymmärsin vielä paremmin ettei korjaaminen oikein olisi mahdollista.. Jäljellä oli enään viimeinen vaihtoehto, ja päätimme päästää Taminen kivuistaan :'(

Lopetustilanne oli tosi pelottava, enkä halua siitä hirveästi kirjoittaa.. Mutta voin sanoa että pienet traumat jäi, enkä tiedä miten pystyn ensi kerralla viemään kanin lopetettavaksi. Tamine päästi niin kummallista huutoa viimeisillään, että se kaikuu vieläkin korvissa. Odotin levollista poisnukkumista, mutta nyt se jäi kalvaamaan omaa mieltä, kun tuntui ettei Tamine saanut arvoistansa pois lähtöä.

Kaikesta huolimatta, Tamine on nyt kivuton ja sillä on parempi olla. Mun ikävä on loputon, varsinkin kun Tamine on meidän kaneista se, jonka kanssa on eniten kokenut kaikkea. Tami oli myös aina kanihuoneen "kingi" tai ennemminkin kuningatar, nyt on outoa että se vanhin ja viisain puuttuu.




Olit maailman kaunein ja upein kani, kiitos Tamine kaikesta <3

17.8.2015

Taminen ja Handen ulkoilut

Viime viikolta Tamin ja Handen ulkoilukuvia :)


Hande pääsee välillä juokseen häkin ulkopuolellekin (tarkan valvonnan alla). Nyt Hande päätti lähtä iskän perään.. :')


<3
Ja sitte takasi! Hande maisteli noita kuivia koivunlehtiä maasta, siksi suu on mässytys-asennossa..


Tami tyytyi katseleen häkin sisäpuolelta kun Hande kävi lenkkeilemässä :)


10.8.2015

Elokuu-kuulumiset

Heippa!

Koska mun päivitykset on taas tahtonut sisältää aina jotain huonoja uutisia, niin nyt heti alkuun: Papanavaarassa kaikki hyvin (äkkiä koputtaan puuta)!

Tamine ja Hande viettelee leppoisia eläkepäiviä, Bianka mukavaa keski-iän aikaa ja Vanttu-teini hurjastelee minkä ehtii. :D Vanttu-vauva/teini joutuu tosin kohta miehuuden poistoon, tässä vaan vielä punnitsen kumpaan luottoeläinlääkäriasemistani varaan ajan.

Aiemmassa postauksessa kerroin Handen eläinlääkärireissusta. Oon jopa yllättynyt, että tähän asti kaikki on mennyt tosi hyvin, Hande on saanut lisää massaa ja näyttäisi voivan hyvin, virtsaongelmat ei ole ainakaan vielä uusiutuneet! Jos joku ei ole lukenut aiempaa, niin lyhyesti kerrottuna Hande kävi kesäkuussa päivystyksessä leikkauksessa, koska virtsarakko oli ihan täynnä sakkaa: meinasi olla jo tosi hengenvaarallinen tila.. En voi kuin ihailla ja kiittää eläinlääkäriä/-lääkäreitä jotka teki tuon leikkauksen, vieläpä päivystyksessä. Tuskin on semmonen operaatio jota tulee usein vastaan, ainakaan kanille. Ja kaikki sujui vielä niin onnistuneesti, leikkaushaavakin parani tosi hyvin.

Tamine tallailee omaa tahtiaan, ilmeisesti ne on ne huonot nivelet jotka tekee liikkumisesta vähän tönkköä.. Mutta Taminen kohdallakin olen päätynyt siihen, että niin kauan kuin Tami haluaa ja jaksaa liikkua, on pirteä oma itsensä eikä ole kipeä, sillä on mahdollisuus elää hyvää elämää. Tässäkin tilanteessa joidenkin mielestä pitäisi lopettaa kani joka ei pysty elämään ihan täysillä normaalia kanin elämää. Mutta ite uskon että kani voi olla onnellinen puutteistaan huolimatta, kunhan ne otetaan huomioon käytännön asioissa. Esim. Tamine ei pysty enään loikkaamaan kovin korkeille tasoille, joten häkkiin meno tapahtuu ramppia pitkin, jota Tami pystyy käyttämään ihan ongelmitta. Tietenkään kivun määrää on hankala arvioida kanilta, kun saaliseläimenä ne peittävät sen niin hyvin kuin pystyvät. Tätä oonkin miettinyt paljon.. Tamine on aina ollut "kärkäs mielipiteissään" eli on joinakin päivinä hyvin reviiriä puolustava, ja toisinaan tosi leppoinen. Aina miettii voisiko kärttyisys johtua kivusta, mutta Tami on ollut ihan nuoresta asti samanlainen. Hankala arvioitava siis.. Kipulääkettä meillä on kuitenkin kaiken varalta olemassa, joten tarpeen tullen on jotain millä helpottaa oloa.

Biankalla on hirveet hellyydenkaipuut kokoajan, sitä joutuis silittämään koko päivän päästä jos pystyis. :D En malttais oottaa että saan ne Vantun kanssa yhteen, Biankakin on joutunut jo niin kauan asumaan yksin!

Ja Vanttu on kyllä edelleen ihan mahtava persoona, sillä murkkuilut on nyt jo vähän alkaneet, mutta ei tuo silti aivan kauheaksi ole mennyt. :D Joskus saa vähän varoa jos on juuri silittänyt muita pupuja, mutta muuten Vanttu on tosi seurallinen ja hupanen kani! Eilenkin se juoksi perässä joka paikkaan, teki ihme koikkaloikkia ja sitten välillä sitä piti hipsutella päästä kun tuli hellyyden puute. <3 Ja aivan uskomaton energiapakkaus se on..


Mulla ei vielä ole muista kaneista uusia kuvia, mutta tässä Vantun ulkoilukuvia viime viikolta!
Miten voikin pieni pupu olla niin pehmeä ja möhkön näkönen <3


Vähä on vielä isot nuo valjaat joita Hande ja muut "isoveljet" on käyttäneet :D



Lisää luettavaa: