12.12.2014

11.12.2014

*[ 11 ]*


Peppiina ja Kasperi <3

*[ 10 ]*


Aina ei pysy edes tonttulakki päässä... 
Mukavaa pikkujouluaikaa kaikille.. :D

10.12.2014

*[ 9 ]* Hiirien joulutoivotuskuvat

Hiirimäiset jouluntoivotukset toivottaa teille Säpinä, Kipinä ja Raimo -hiirulit <:3 

Pukki, joko mennään?


8.12.2014

*[ 8 ]* Tuhma vai kiltti, ajatelkaas..


...ei itkeä saa, ei meluta saa,
ilkeä Hande-tonttu voi tulla ikkunan taa...

*[ 7 ]*


Anteeksi jotkut joulukalenteriluukut aukeaa päivän myöhässä. :D
Tässä Tamine kaunokainen, vuosia sitten otetussa joulukorttikuvassa <3

6.12.2014

5.12.2014

*[ 5 ]* Nuppu lumitöissä

Taas ihania muistoja vuosien takaa! 
Nuppu ihanuus koittaa tehdä lumitöitä kun omistajalla on jäänyt kolaamatta... :) 

video



*[ 4 ]*


Muistoissa Peppiina <3

3.12.2014

*[ 3 ]* Lunta kiitos!



Eilen kerkesin olla hetken iloinen kun satoi lunta maahan, mutta jälleen kerran lumi tuli lumi suli...
Tää Tamin talvinen peppukuva ei ole todellakaan ihan viime vuosilta, vaan parisen vuotta sitten kun sitä lunta oikeesti oli reilusti. Lisää semmoisia talvia!!

1.12.2014

*[ 1 ]* Joulukalenteri




Because oon nykyään muka niin kiireinen, enkä kerkee kirjoittaa blogiin mitään, niin yritän laittaa ees joulukuun ajan kuvia. Tässä siis eka joulukalenterin luukku! 

Handehan on siis saanut nimensä The Joulukalenterin tontun mukaan :D

13.11.2014

VetCare Plus -pelletit



Ensinnäkin meillä jätettiin muutama päivä sitten kaikki pelletit ja Rabbit Royalet pois kanien ruokavaliosta, joita meillä on aiemmin syöty. Nyt puput on saaneet aamuisin puolikkaan porkkanan pellettien tilalle. Tämä muutos oikeastaan sen takia, että haluaisin Handen kuntoon (sillä on niitä virtsatieongelmia), mutta myös sen takia että kanit söisi enemmän heinää. Heinän syönti on tosiaankin lisääntynyt muutosten myötä..!

Ja nyt sitten tilasin näitä Vetcare plus -pellettejä Kivuton -nettikaupasta. 1kg tätä ruokaa maksoi n. 14e! Huuh..
Tilasin tosiaan kaks erilaista pellettipakettia, joista toinen on suunnattu hoitamaan kanin virtsateitä (Urinary Tract Health Formula) ja toinen parantamaan ruuansulatusta (Digestive Health Formula). Näissä on molemmissa hyvin samanlaiset ravintosisällöt ym., mutta esim. ensimmäiseen on lisätty karpaloa ja c-vitamiinia.

Näissä on molemmissa melko pienet kalsiumpitoisuudet (Urinary Tractissa max 0,6%) ja suuri kuitupitoisuus (Digestivessä max 33%). Nää pelletit on myös erikoisen mallisia, ne on semmoisia pitkiä, kynän mittaisia ohuita pötkylöitä! Meillä kanit saa näitä nyt 1-2 pötköä päivässä.

En tiedä onko mua vaan huijattu maksamaan maltaita näistä pelleteistä hienoilla selostuksilla ja hienoilla paketeilla, vai voiko näistä olla oikeastikin jotain hyötyä. :D Mutta yrittänyttä ei laiteta...

Kuvan etualalla on myös nuo kaks purkkia Biobakia, sattuivat olemaan alennuksessa päiväyksen takia niin tilasin itselle "varastoon" niitä. Eli se on maitohappobakteereja sisältävää täydennysrehua lemmikeille (käy kaneille ja jyrsijöille). Erittäin hyödyllistä jos joutuu joskus vielä antamaan antibioottia kaneille, tai kani menee muuten huonoon kuntoon tai ei syö hyvin. On myös hyvä mahan tasapainottaja meidän Taminelle, kun sillä välillä menee maha kuralle!

Onko kellään muulla kokemusta näistä Vetcare plus pelleteistä?

4.11.2014

Kanin kiteinen virtsa; oireet, syyt, hoito

Ensiksi haluan kiittää teitä osanotoista.. Kasperin poismeno otti koville ja ottaa vieläkin, mutta taas se elämä vaan jatkuu. Nyt mun on aika taas keskittyä näihin muihin pupuihin, ja niitä vaivaaviin ongelmiin.. Kirjoitan myöhemmin jutun myös kanien nivelvaivoista, kun olen joutunut niihin tutustumaan Taminen takia.

Yksi vaikea vaiva meidän pupulassa on ollut virtsatieongelmat. Meemeli kärsi virtsatietulehduksesta jo jonkin aikaa sitten, en muista onko siitä vuosi vai kaksi aikaa. Nyt sitten Meemelin isällä, Handella on ollut ongelmia pissaamisessa. Mun omistamilla kaneilla ei ole kellään muulla ollut näitä ongelmia, joten epäilen vahvasti, että Handella ja Meemelillä on jokin rakenteellinen vika, joka aiheuttaa virtsateiden ongelmia. Näillä kaneilla ongelma on siis liittynyt kiteisen virtsan muodostumiseen.

Olen lukenut, että virtsatieongelmat kaneilla on kuitenkin suhteellisen yleinen vaiva, ja haluan siksi kertoa meidän tarinan niistä ja mahdollisia hoitokeinoja. Itse olen saanut tietoa eläinlääkäriltä ja sen lisäksi etsinyt netistä artikkeleita ja tietoa englanniksi. Suomen kielistä tietoa ei kovin paljon ole saatavilla, "kaniwikistä" tosin löytyy aika hyvin tiivistettynä.

Yleisimmät virtsaamiseen liittyvät ongelmat ovat virtsakivet (engl. bladder stones) ja kiteinen virtsa (bladder sludge). Kerron tässä postauksessa kiteisestä virtsasta. Virtsakiven oireet voivat olla samankaltaisia, mutta sen hoito on erilainen; virtsakiven poisto vaatii leikkauksen. 


Hieman sakkaista virtsaa; ei vielä hälyyttävää,
mutta virtsaamista kannattaa seurata
Kiteinen virtsa (bladder sludge)
Kiteinen virtsa on paksua, valkoista, kellertävää tai harmahtavaa virtsaa. Se voi olla paksuudeltaan kermamaista, tai jopa tahnamaista. Kuivuessaan se muuttuu murenevaksi, jauhomaiseksi aineeksi. (Katso kuva kuivuneesta kiteisestä virtsasta) Kanin elimistö on siitä poikkeuksellinen, että se poistaa ylimääräisen kalsiumin virtsan kautta, joten jokaisen kanin virtsassa näkyy satunnaisesti valkoisia kohtia, jotka kuivuessaan muuttuvat jauhomaiseksi. (Katso kuva normaalista kanin virtsasta, jossa on kalsiumin poistumaa) Huolestua kannattaa vasta kun virtsa on paksumpaa kuin yleensä tai vaaleaa sakkaa tulee virtsan mukana useita kertoja päivässä. 

Kiteinen virtsa saattaa muodostaa rakon sisään rykelmiä. Tästä asiasta en ole ihan varma, luetaanko ne sitten virtsakiviksi. Handelle nimittäin oli muodostunut jokin kova pallo rakkoon, joka kuitenkin rikkoutui eläinlääkärin tunnustellessa sitä (tuli sitten virtsan mukana ulos pieninä murenevina "paloina"). Joissain lähteissä lukee, että tutkimusten mukaan kiteinen virtsa ei muodostaisi virtsakiviä, vaan virtsakivet muodostuvat jostain muusta syystä. 

Oireet: 
Paksu virtsa on tietenkin kivuliasta ja vaikeaa työntää ulos: kani saattaa istua kauan potalla ja ponnistella takapäätään. Kipeä kani saattaa myös narskutella hampaitaan suureen ääneen. Kanin ponnistellessa paksu virtsa saattaa tulla paineella virtsaputkesta, ja virtsaa voi löytyä jopa seiniltä. Usein kiteistä virtsaa löytyykin potan ulkopuolelta, vaikka kani olisi muuten sisäsiisti. Virtsaamistarve saattaa olla tiheämpi ja virtsamäärät pienempiä kuin yleensä. Paksu virtsa jää helposti kiinni kanin hännän alueelle, ja voi siten aiheuttaa karvanlähtöä ja punoitusta sillä alueelta.

Syyt: 
Syitä voi olla monia, ja eri lähteistä löytyy eri tietoa näistä. Osittain on siis vielä hämäränpeitossa, mistä kiteinen virtsa voi johtua. Tässä jotain arveltuja syitä:
- perimä ja rakenteelliset viat. Rakenteellinen vikakin saattaa näkyä vasta vanhemmalla iällä. 
- munuais- tai virtsatiesairaudet (esim. tulehdus)
- vähentynyt juominen tai vedensaanti (syynä esim. hammasongelmat, veden jäätyminen, juomapullo tukossa tms.)
- vähentynyt liikkuminen
- liian pieni tai likainen potta, jos kani on tarkka pissapaikastaan
- liika kalsium ravinnossa? Todennäköisesti liika kalsium ei kuitenkaan itsessään aiheuta ongelmia, vaan jokin ylläolevista yhdistettynä siihen. 

Diagnosointi: 
- Yleensä oireista ja virtsanäytteen sakkaisuudesta voidaan päätellä, että kyseessä on kiteinen virtsa. Monesti voi kuitenkin olla epäselvää, onko kyseessä tulehdus, virtsakivi vai pelkästään tämä kiteiden liiallinen muodostuminen virtsaan.
- Virtsanäytteestä eläinlääkäri voi yrittää selvittää tulehduksen mahdollisuutta, mutta kiteinen virtsa voi olla hankalaa tutkia. 
- Ultraäänellä eläinlääkäri voi yrittää katsoa virtsarakkoa, kiteinen virtsa näkyy vaaleana alueena rakossa. Virtsakivi taas näkyy valkoisena pallona.
- Parhain näkyvyys virtsarakkoon saadaan röntgenkuvalla, joka vaatii kanin rauhoituksen.

Hoito:
- Eläinlääkäri voi määrätä antibiootin tulehduksen varalle. Hyväksi on meillä todettu kissojen Xeden-antibiootti (on tabletteina, mutta olen itse murskannut ja sekoittanut pieneen määrään vettä, niin helpompi antaa kanille ruiskulla suuhun)
- Kipeä kani voi tarvia kipulääkettä (esim. Metacam)
- Jotkin eläinlääkärit suorittavat "virtsarakon huuhtelua" kaneille, joka tehdään rauhoituksessa katetrin avulla. En tiedä tekeekö Suomessa eläinlääkärit tällaista hoitoa.
- Runsas juominen auttaa huuhtomaan kiteet rakosta. 
   * Kanille voi tarjota "maustettua" vettä veden juonnin lisäämiseksi. Kokeile mistä kani pitää eniten, vettä voi koittaa maustaa esim. puristamalla itse hedelmästä mehua (omena, ananas...) tai pienellä määrällä hunajaa. Älä käytä sokeroituja mehuja. 
   * Kanille voi laittaa tarjolle suolakiven; suolan syöminen usein lisää veden juomista
- Ruokavalion muutos:
   * Vähennä pellettien/muun kuivaruoan määrää, tai älä anna ollenkaan. (kalsiumin vähentämiseksi)
   * Lisää "lehtevien" ja vesipitoisten tuoreruokien määrää: kokeile erilaisia salaatteja ja yrttejä (anna ensin pieniä määriä jos kanilla on herkkä maha). Monet tummanvihreät salaatit sisältävät paljon kalsiumia, mutta tässä tapauksessa tärkeämpi on että kani saa nestepitoista ruokaa, ja kalsiumia voidaan vähentää muissa ruoissa (pelletit jne). Kastele tuoreruoat reilusti vedellä ennen kanille antamista.
- Luontaishoidot?
   * Luin jostain, että voikukan juurista voi olla apua kanien virtsatieongelmiin (toimii myös ihmisillä) , sen puhdistavan vaikutuksen vuoksi.
   * Myös ihmisillä toimivaksi todistettu karpalo voi auttaa kanin virtsatieongelmissa. Kokeile makeuttamatonta karpalomehua, kuivattua karpaloa tai karpalokapseleita. Meillä karpalokapselit ei toimineet, sillä kanit ei koskeneet mihinkään ruokaan mihin olin lisännyt karpalokapselin sisältöä..
   * C-vitamiinin lisääminen voi auttaa kania paranemaan virtsatievaivoista.

Joitain lähteitä:

31.10.2014

R.i.p Kasperi 2007-2014

Mulla ei taas sanat riitä kuvaamaan tätä tilannetta... Heinäkuussa menetin Jipun, ja tänään 31.10.2014 Kasperi jätti meidät ja lähti kivuttomammille porkkanamaille.. :'( <3

En pysty nyt itkultani kirjottamaan kauniita muistokirjoituksia saati etsiin Kasperin kuvaa tähän...

Mutta kerron lyhyesti mitä nää pari viikkoa on ollut.. Kasperi kävi n. 2 viikkoa sitten hammashoidossa, kun 2kk:n terveenä olon jälkeen ne oli taas alkaneet vaivaamaan. Sieltä hiottiin hammaspiikkiä ja poistettiin yksi liikkuva poskihammas. Viikko operaation jälkeen, Kasperi ei ollut vieläkään alkanut syödä kunnolla. Lähdimme uudestaan eläinlääkäriin, ja eläinlääkäri poisti Kasperilta vielä toisenkin liikkuvan hampaan. Suu tarkistettiin hyvin, eikä siellä olisi pitänyt olla mitään muuta ongelmaa. Sekään ei auttanut.. Oon tukiruokkinut Kasperia nämä viikot, mutta tilanne tuntui vaan menevän huonommaksi ja huonommaksi. Kasperi sai antibioottikuuria siltä varalta, että suussa oli tulehdus tai paise (vaikkei niitä nähty). Annoin myös kipulääkettä, koska yhtenä päivänä se suostui itse syömään kun kipulääke oli vaikuttanut. Mutta sen jälkeen ei enään koskenut ruokaan..

Tänään menin aamulla katsomaan tilannetta ja Kasperi makasi kyljellään häkissä. Nostin sen syliin, se hengitteli raskaasti ja n. puolen tunnin kuluttua se alkoi luovuttaa. Ja mun rakas halipupu lähti taivaaseen.. Toisaalta taas tuli helpottava olo, kun tiesin että se pääsi kivuistaan, mutta toivoin silti niin kovasti että olisin saanut sen vielä kuntoon. En sitten tiedä oliko sisäelimissä tai muualla jotain muutakin, mikä vei Kasperin niin heikoksi.




21.10.2014

Vaivaisia ja hiiriä (muttei vaivaishiiriä)

Hellou,

kamalan pitkä tauko tuli blogin päivitykseen.. Syitä on ollut monia, pupulassa on ollut taas sairasta porukkaa ja mun koulujutut vie aikaa. Nyt luojankiitos on syysloma, ja luojankiitos meidän puput on taas "hoidossa". Eli ei vielä täysin kunnossa mutta parempaan päin ehkä. Melkoinen vanhainkoti meillä jo alkaa olla, kun kokoajan alkaa tulla kaikkia terveysongelmia heille... :I


En muista oonko kirjoittanut vielä Kasperin hammasongelmista. Ensimmäisen kerran me käytiin eläinlääkärissä elokuussa hoidattamassa Kasperin hampaita, kun sillä tuntui olevan hammaspiikit. Toisen kerran käytiin syyskuun alussa, kun ongelmat uusiutui. Ja kolmannen kerran käytiin tänään. Pahoittelen taas jos jonkun mielestä tää on eläinrääkkäystä ja turhaa hoitaa vanhan kanin hampaita, mutta kun haluan edes yrittää.
Kasperi oli koko syyskuun, ja lokakuun alun elämänsä kunnossa; se ei muuta tehnykkään kuin juoksi pitkin yläkertaa, jahtasi Biankaa ja kaivoi kaikkea mitä pystyi vaan kaivamaan. Siitä näki että sillä oli hurjan hauskaa, kun oli hetken niin ettei hampaat vaivannu.
Mutta tänä viikonloppuna se taas iski, Kasperi ei pystynyt syömään mitään vaikka halusikin. Soitin heti maanantaina Nivel -eläinklinikalle ja varasin ajan.
Tänään sitten mentiin vastaanotolle. Eläinlääkäri löysi Kasperin suusta yhden poskihampaan, joka heilui melko paljon. Päätettiin että se poistetaan, ja se lähtikin helposti irti. Toiselta puolen suuta taas löytyi hammaspiikkejä, jotka oli hangannut haavan kieleen..
Rauhotusta jouduttiin välissä lisäämään, joten Kasperin herääminen oli aika hidasta. Yllätyin kuitenkin, kun Kasperi alkoi jo syödä tänään illalla :) Nyt vaan pidetään peukut pystyssä että tästä alkais Kasperin paraneminen, ja hampaat pysyis paremmin kunnossa!!


Toinen vaivainen on Hande. Sillä on ollut pissavaikeuksia jonkun aikaa, ja oon sitä aiemmin yrittänyt muistaakseni Ditrim-antibiootilla hoitaa. Nyt sitten sain samalla eläinlääkärireissulla Handelle kunnon kuurin Xeden-antibioottia, jolla Meemelinkin virtsatietulehdus hoidettiin. Toivotaan että tepsii, ja jos ei tepsi niin siellä saattaa olla virtsakiviä..

Tamine taas on alkanut vanhuuttaan saada nivelvaivoja. Oon huomannut että  Taminesta on tullut pikkuhiljaa kömpelömpi ja "tönkömpi" liikkeissään. Nyt sitten tilasin Oxbowin Joint Supportia, josta joku oli kirjoittanut Puput.us foorumilla. Tamine ei hirveen mielellään syö noita, mutta on niistä aina jonkun verran syöty kun oon antanut. En osaa varmaksi sanoa, onko vaan kuvittelua, mutta tuntuu että Tamine olis alkanut nyt liikkumaan hieman enemmän kun aloitettiin syömään noita. :D

Meemeli ja Bianka on onneksi terveitä, toistaiseksi!!

Tamine, Hande ja Meemeli asuvat nyt kolmestaan. On ihana nähdä kun kaikki kolme pyörii lattialla ruoka-aikana, mutta rasittavaa kun kaikki kolme pyörii jaloissa siivotessa.. :D Meemeli vaikuttaa tyytyväiseltä kavereiden kanssa, ja Taminekin antaa nykyään sen olla rauhassa. Yleensä Meemeli kuitenkin haluaa omaa rauhaa, ja vetäytyy usein omaan häkkiin nukkumaan.

Kerronpa vielä, että meille tuli uusia perheenjäseniä viikonloppuna, kun kävin hakemassa kotiin kolme kesyhiirtä!

 

17.9.2014

Varoitus: ällösöpöä! Vauvakuvia Taminesta

Mun on pakko jakaa nämä teidän kanssa, juuri äsken löysin ne selatessani vanhoja kansioita. Voin sanoa etten ole eläissäni nähnyt mitään söpömpää kuin Tamine vauvana!



Kaikista söpöin juttu on kuitenkin tää viedo Taminesta:



Ja koska mulla on jo pitkän aikaa ollut hirveä hiirikuume, niin tässä vielä vanha kuva edesmenneestä Arthur-hiirestäni <3

3.9.2014

Kolmen kopla ja Kasperin hampilääkäri


Hei taas!

Jäänyt koko kuukauden ajalta kirjoittamatta pupuhuoneen tapahtumia...

Tamine, Hande ja Meemeli asuvat nyt lopultakin yhdessä "kommuunissa"! Olin jo aikeissa jättää koko totuttamisen kesken, kun Tamine jahtasi kaiken aikaa Meemeliä. Tami ei anna Meemelin olla ollenkaan rauhassa.. Hande taas tulee hienosti Meemelin kanssa toimeen.
Nyt keksin oivan ratkaisun, jotta kenenkään ei tarvitse olla yksinään.
Siirsin Meemelin, Taminen ja Handen häkkeihin, jotka ovat vierekkäin (Meemeli toiseen ja Tami+Hande toiseen). Molemmissa häkeissä on siis ylä- ja alakerta. Taminesta on tullut vanha, eikä se enään pääse ramppia pitkin häkin yläkertaan (olen huomannut että sillä on niveljäykkyyttä..). Joka on tietenkin harmi, mutta tässä tapauksessa siitä oli jopa jotain hyötyä.. Hande ja Meemeli kuitenkin pääsevät ramppeja pitkin, ja viihtyvät hyvin häkin ylätasanteella.
Pari päivää sitten pyysin isää leikkaamaan reiän näitä kahta häkkiä erottavaan levyyn, mutta vain häkkien yläkertaan. Näin ollen Meemeli ja Hande voivat kulkea ylätasanteen kautta molempiin häkkeihin, ja voivat viettää aikaa yhdessä, mutta Tamine ei pääse häiritsemään poikia, koska ei pääse ramppia ylös.
Pelkäsin jopa sitä, että Tamine jää nyt yksinäiseksi, kun Hande viihtyy niin kovasti Meemelin kanssa. Onneksi Hande on herrasmies, ja näyttää viettävän aikaa molempien kanssa yhtä paljon.
Meemelikin kävi pari kertaa Taminen puolella, mutta on tainnut oppia ettei sinne kannata mennä. Tähän mennessä tämä systeemi on toiminut hyvin! Valitettavasti mulla ei ole vielä yhteisiä kuvia tästä poppoosta, mutta tässä jotain uusimpia muita kuvia..


Meemeli ja Hande on nykyään bestiksiä.. :)


Handen toinen paras kaveri on edelleen Tamine <3 :)


Nyt kelpaa taas mussuttaa!

Sitten toiseen asiaan: me käytiin TAAS eläinlääkärissä. Tällä kertaa Kasperi "pääsi" mukaan. Kasperilla on ollut jo pitkän aikaa lieviä oireita, jotka viittasi hammasongelmiin. Koska Kasperi on kuitenkin syönyt ja juonut suht hyvin, niin en ole hätäillyt asian kanssa, kun vuoden aikana on ollut näitä "pahempiakin" tapauksia muilla kaneilla.
Nyt kun oli muuten melko tervettä porukkaa pupulassa, ja pikkuisen rahaa säästössä, niin päätin lähtä tutkituttaan nuo Kasperin hampaat. Eniten mua kuitenkin pelotti Kasperin rauhoittaminen, kun sillä on jo vähän ikää, sekä hieman ahtaat hengitystiet.
Onneksi tämä meille uusi eläinlääkäri vaikutti asiantuntevalta, ja tiesi kaneista. Hänelle varaan ajan vastaisuudessakin jos tarvii..! Ja kaikki menikin hyvin; eläinlääkäri oli löytänyt Kasperin suusta hammaspiikkejä, hioi/leikkasi ne pois, ja Kasperi oli jo heräilemässä kun tulin hakemaan. Hammaspiikkejä oli kuulemma ollut paljon. Kasperi on nyt syönyt paremmin, mutta tuntuu että se vieläkin vähän varoo syömistä. Parempaan päin silti..!








21.7.2014

Totutussessio, Osa 2, videoita

Anteeksi, kirjoitan aina tosi pitkästi, lukekaa mitä jaksatte....

Eilen kokeilin toista kertaa yhdistää Taminen, Handen ja Meemelin. Ja kantapään kautta mentiin virheistä voittoon..!

Ensimmäiseksi päätin viedä kolmikon yhdessä ulos. Meillä on semmonen pieni n. 1m x 2m häkki, jossa ei ole mitään sisällä. Laitoin kaikki sinne, ja en edes oikeen tiedä mitä odotin. Pieni tila, ei kovin stressaava paikka kaneille jotka on ennenkin olleet ulkona, eikä mitään tekemistä. Muutakuin jahdata toisia ja aloittaa nylkytysalistus. Se oli oikee katastrofi, Tami ja Hande vuoronperään alisti toisiaan ja Meemeliä, ja Meemeli tyytyi olemaan alistettuna.
Eli tämä kokeilu jäi heti lyhyeen, pakkasin puput takaisin boksiin ja sisälle.

Kokeilemalla opin että tämä ei ole hyvä paikka totuttaa kaneja yhteen...
Päätin kokeilla samaa kuin viimeksi, eli pukuhuonetta. Jätin tosin Taminen rauhoittumaan boksiin kun sillä vähän keitti yli se pihalla tapahtunut. Annoin kuitenkin Meemelin ja Handen tutustella siinä. Tämä sujui jo paljon paremmin.
Hande välillä yritti nousta selkään. Välillä pojilla oli niin kovat "silmänpesut" taas että jouduin meneen väliin.. Tekevät siis niin, että ensin nätisti nuolevat mutta kohta nipistelevät toisia silmän alueelta.

Tulevat BFF:t??
En kuitenkaan kokenut mitään varsinaista edistystä siellä, joten pakkasin puput taas boksiin. Handen vein yksin kanihuoneeseen, ja annoin Taminen ja Meemelin jäädä tutusteleen yläkerran aulaan (joka on siis kanien yleistä vapaanaoloaluetta). Vaikka luulin että se ei olisi paras paikka tutustua, kun siellä on kaikki kolme ennenkin olleet paljon, ja siellä on paljon kaikkien kanien hajuja (+en ollut siivonnut joten lattia oli täynnä papanaa..).

Yllätyinkin sitten kuin hyvin Tami ja Meemeli tuli siinä toimeen. Kerran tai kaksi Tami antoi Meemelille "lähdöt" (ei kuitenkaan kamalan vihaisesti), mutta muuten ne jopa nukkuivat melko lähekkäin hetken, ja Meemeli kävi puhdistamassa Taminen silmät ja korvat.
Annoin niiden olla siinä jonkin aikaa, ja päästin Handenkin messiin..

Yhtään suurta nujakkaa ei syntynyt, vaikka Tami vähän hermostui siitä kun nyt olikin kaksi muuta kania paimennettavana. Se välillä äksyili Meemelille, mutta koitin aina häiritä jotenkin niiden nujakkaa, ja sain ne loppumaan. Hande ja Meemeli ei oikeastaan ottaneet ollenkaan yhteen. Oli aivan ihana nähdä vihdoin Meemelin silmissä se normaali kanin pilke ja iloisuus, kun se saa juosta kavereiden kanssa. Näki että kaikilla kolmella oli kivaa ainakin välillä. Tami otti spurttilähtöjä omalla hassulla tyylillään ja pojat juoksi taas vierekkäin tutkimassa paikkoja.

Tuli myös yksi ihana hetki, jolloin kaikki kolme pupua asettuivat toisistaan puolen metrin säteelle ja ottivat päikkärit. Hande jopa yhteen väliin heittäytyi kyljelleen Meemelin lähelle (katso video alla!). Handen luottamus taitaa siis ainakin olla kohdillaan! Koitin lopuksi antaa niille yhteisen iltapalan (katso tästäkin video), mutta Meemeli vähän pelkäsi tulla niin lähelle toisia syömään, joten päätin ne sitten laittaa omiin häkkeihinsä iltapalalle.

Tällainen tällä kertaa :D Itse oon enemmän kuin tyytyväinen, kun taas näytti niin hyvältä. Ja oon niin onnellinen Meemelin puolesta, kun se voi taas olla iloinen oma itsensä.. Ja tässä ne pari videota. Kuvaus"rekvisiitta" on aika kamalaa, lattia täynnä papanaa ynnämuuta, ja pojilla kauheet karvanlähdöt (Meemelilläki tuommonen ihme pörrö kasvanu selän päälle :D).



19.7.2014

Ajatukset muualle, operaatio T&H+M

Eilen oli eka päivä kun en itkenyt Jippua. Oon koittanut levitellä sen kuvia ympäriinsä, että tottusin niihin, niin ei tarvis pillahtaa itkuun joka kerta kun näkee kuvan siitä tai tulee muuten mieleen. Nyt Jippu on mm. kännykän taustakuvana, vaatekaapin ovessa ja peilin karmissa... Mutta vieläkään en pysty kirjoittaan tai käsitteleen asiaa enemmän, pitää antaa ajan kulua ja saada ajatukset muualle siksi aikaa.

Ja nyt sitten keksin hyvän "ajatukset pois Jipusta" menetelmän, ja lisäksi se toivottavasti helpottaa Meemelin oloa.

Päätin alkaa totuttaan Meemeliä kolmanneksi pyöräksi toiseen pupupariin. Pähkäilin kauan, onko parempi totuttaa Kasperiin ja Biankaan vai Tamineen ja Handeen. Totesin sitten että nuori Bianka ja ikuinen hormoonimies Kasperi on ehkä liian vauhikkaita kavereita rauhalliselle Meemelille. Mutta sitten pelkäsin kuitenkin Handeen yhdistämistä.. Hande kun on ollut nuorempana aivan kauhean agressiivinen muille uroksille. Vuosiin se ei juuri ole joutunut tekemisiin muiden urosten kanssa, ja on muuttunut luonteeltaan paljon rauhallisemmaksi.

Vietin pari iltaa taas selaten nettiä, ja etsin hyviä vinkkejä yhdistämiseen ("rabbit bonding" oli hyvä hakusana..). Lisäksi löysin paljon kanien yhdistämis videoita joista sain rohkeutta uskaltaa tuota yhdistelmää.

Eilen sitten päätin pistää töpinäksi, Meemelikin on ollut jotenkin kovin allapäin, ja halusin alkaa pian antaan sille uutta mietittävää.
Kannoin kaikki kolme kania alakertaan, ja puskin kaikki pieneen pesuhuoneeseen. Mulla oli pyyhkeitä ja suihkepullo varalta, että saan häirittyä pupuja jos tulee taistelua. Varauduin kamalaan tukkapöllyyn Handen ja Meemelin välillä..

No, kuvista (anteeksi laadukkaat kännykuvat) päätellen voi jo sanoa, että aika hyvin meni. Yllätyin todellakin Handen reaktiosta. Se meni ensimmäisenä Meemelin eteen, painoi päänsä maahan (tästä ei ole kuvaa, mutta löytyy videolta jonka joskus yritän saada nettiin). Sen ensimmäinen reaktio oli alistua. Ehkä se on oppinut sen Taminelta joka aina läksyttää sitä.

Seurasin hämmästyneenä tuota tapahtumaa. Kaikki kolme pyöri väkkyränä pesuhuoneessa ja Meemeli raukka yritti vaan puskea mun syliin kun peljätti kaikki (liukas kylmä lattia ja hui nuo pelottavat Tami ja Hande). Laitoin sitä mukaa lattialle enemmän pyyhkeitä, kun näin ettei kukaan rähissyt keskenään. Edes mitään näykkimistä ei tapahtunut.

Hetken päästä Hande kuitenkin yritti hitaasti Meemelin niskaan alistamaan mutta ruiskautin heti herraa suihkepullolla ja kielsin. Tämän tein pari kertaa, mutta sen jälkee Hande ei yrittänyt enään mitään. 

Lopulta päästin konkkaronkan pesuhoneesta "pukuhuoneeseen" joka on vähän isompi tila. Hande oli aivan tohkeissaan tuosta paikasta, siellä kun oli tilaa juosta ja matto latialla. Lisäksi nuo alakerran huoneet on huomattavasti viileämpiä kuin yläkerran kanihuone, joten kanit virkistyi kummasti.  Hande juoksenteli ympäriinsä, "umpump" vaan kuului ja pari kertaa se paukautti innoissaan lattiaa. Ajattelin että se innostuisi jo liikaa ja tekisi Meemelille jotain. No, Meemeli oli melkein yhtä tohkeissaan ja jätkät juoksi vierekkäin siellä ja tutkivat. Taminen tollero ei oikein ees tajunnut tilannetta, vaikka yrittikin pysyä poikien perässä. Mutta Taminekaan ei tehnyt elettäkään Meemeliä vastaan.

Yhtäkkiä tajusin etten nähnyt Meemeliä ja Handea missään. Ne oli menneet pesukoneen taakse pieneen nurkkaan, ja säikähdin koska kuvittelin siellä syntyvän tappelun heti, pieni suojainen paikka jonka molemmat haluais omia.
Kurkkasin äkkiä sinne suihkepullo kädessä, mutta huomasinkin että Hande teki siellä Meemelille silmäpesua. :D Ja kohta se oli toisinpäin. Melko rajut otteet pojilla oli silmäpesussa, mutta silti näki että se oli ihan kaverillista.
Koska kaikki meni näin hyvin, otin vielä ison riskin ja päästin kanit menemään yhdessä yläkertaan. Lopulta kun kaikki oli kanihuoneessa, Handekin oli vähän uhkaavampi Meemeliä kohtaan, mutta pidin ne erossa toisistaan. Tamine ja Meemeli ajautuivat samaan pahvilaatikkoon, jossa Tamine antoi omaan "läps-mur" (eli läpsii etutassuilla ja ärisee) tyyliinsä Meemelille sieltä lähdöt. Meemeli ei vaikuttanut kovin pelokkaalta, mutta avasin sille häkin oven ja päästin sen sinne. 

Siinä oli ensimmäinen totutus-sessio, joka meni mielestäni liiankin hyvin. :) Seuraava vaihe taitaa olla viedä tuo kopla yhdessä ulkohäkkiin. Mulla on nyt suuret odotukset, että tästä vielä tulee jotain..
Otin tosiaan videotakin, mutta taidan tehdä lopuksi sitten videokoosteen kaikista totuttamisista, jos tämä nyt onnistuu!


14.7.2014

Jippu 28.6.2008-14.7.2014

Mun on pakko saada kirjoitettua tää pian alta pois, ja jospa tämän kirjottaminen vähän tyhjentäis omaa päätä kaikesta...

Mulla on ollut jo 6 vuotta tiedossa, siitä asti kun Jippu ja Meemeli syntyi että mun elämässä on tulossa niiden myötä kaksi kamalista kamalinta päivää. Niiden pois lähtemiset. Ei voi tietää milloin ne tulee, mutta toinen niistä tuli tänään. Sain aamulla viestin iskältä että Jippu on nukkunut pois.

Muutama päivä sitten Jipulla alkoi takajalat huojua, ja sen kävely oli hankalaa. Etujalat kuitenkin toimi. Toissapäivänä sen etujalatkin alkoivat "levetä", eikä se pystynyt itse nousemaan. Hain jo pari päivää sitten apteekista Axiluria, kun epäilin e.cuniculia (Jipulla oli jonkin aikaa sitten ollut myös hetkellinen silmien nykyminen ja pään kääntyminen). Soittelin myös eläinlääkäriin, mutta päätin ettei me lähdetä niin pitkälle reissulle taas. Ehkä myös pelkäsin että Jippu saa nyt sen viimeisen piikin, jos sinne lähdetään.  Löysin netistä paljon tietoa e.cuniculista, saksaksi ja englanniksi, sekä lisäksi videoita joiden jälkeen olin ihan varma että se on e.cuniculi, oireet olivat juuri samoja. Lisäksi Jipulla oli "oiva" hetki sairastua siihen kun oli ollut niin heikkona muutama kuukausi sitten.

Eilen vielä annoin sille lääkettä, autoin sitä syömään ja otin jopa kuviakin. Jotenkin uskoin sen edellisen ihmeparantumisen jälkeen, että tästä vielä noustaan. Mutta ei pieni pupu jaksa kaikkea.
Olen nyt onnellinen siitä, että olin siellä eilen. Olin Jipun vieressä ainakin tunnin, auttaen sitä pysymään pystyssä jotta se sai itse syötyä ja juotua. Pussailin ja silittelin sitä... Ne oli mun viimeiset hetket sen kanssa. Tänään aamulla Jippu oli jo poissa, isän mennessä katsomaan.

Toivon että Jippu ei ollut kärsinyt kamalasti kuollessaan. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että Jippu sai olla kotona, omassa häkissä. Olisin vain halunnut olla vierellä viimeisellä hetkellä, niinkuin olen ollut muidenkin edesmenneiden kanien kanssa..

Tää on aivan sanoinkuvaamatonta.. Surun lisäksi semmoinen kamala tunne, mitä ei oo edes tullut muiden kanien kohdalla. Jippu ja Meemeli on aina olleet kaikintavoin vaan niin tärkeitä ja "spesiaaleja" mulle. Meemeli nyt vielä on ilostuttamassa, mutta jotenkin pelkään miten Meemelin käy kun se tajuaa ettei Jippua enään näy takaisin. Miten se sopeutuu elämään ilman siskoaan.

Kirjoitan joskus paremman muistpostauksen kuvineen kaikkineen Jipusta. Laitan tähän nyt vain eilisen kuvan. Lepää rauhassa kultapieni, me ei unohdeta sua ikinä <3 Olit vaan niin rakas..

30.6.2014

Pupuhuoneen elämää (uusia kuvia!)

Tässäpä läjä kuvia meijän pupulasta, kuvat on otettu viime viikolla :)


Bianka vaan on tuommonen hiirulainen. :D Ja Kasperi ihana lösö..



Synttärisankarit poseeraa auringossa.. <3 Postauksen lopussa vielä synttärijuttua.. :D


Tein pupuille vähän namusia... :) Ekana päivänä Kasperi ja Tami herkkupersot oli ainoita jotka edes maistoi niitä, mutta seuraavana päivänä ne meni kaikille! Eka pitää tottua makuun..
Herkut sisältää kaurahiutaleita (tein ensin puuroksi), grahamjauhoja ja banaania.


Tästä tuli yks mun lempparikuvista... 

Salaattienkasvatusyritys osa 300... Hyvin ovat ainakin itäneet. Lannoitteena
mitäpä muutakaan kuin pupunpapanoita. :D

Taiteilin ymös pari uutta lelua pupuille..

Tässä aula johon puput pääsee pupuhuoneen lisäksi juoksemaan.


Voikukkamomsterit työssä. :') Huomatkaa Tamin pepsodentit.
Handella on aina kuvissa tuommonen "Keep it cool..." ilme. :D


Söpöläinen, jolla on muuten ollut
pesäntekovimma meneillään...

Ja lopuksi vielä tämä Jipun ja Meemelin "synttärikuva". Mission impossible: koita saada kuvaan itsesi, kaksi kania, ja ota kuva kännykällä hämärässä huoneessa. :D Ja tietenkin Jipun ja Meemelin perusposeeraus-asento "murmeli" (korvat piiloon ja naama mahollisimman möllin näköseksi). Ja Jipulla oli kiire pois.
Eli tässä tulos.

Mutta, mun vaavat siis täytti lauantaina 6 vuotta. Ja vaikka muutama kuukausi sitten en uskonut Jipun näkevän seuraavia synttäreitään, tässä nyt ollaan <3

Tuntuu oudolta että meidän puput on jo näin "vanhoja". Kyllä uskallan sanoa että 6-v alkaa olla jo vanhahko kani. Vaikka vuosia voi ollakin vielä monta. Meillä nyt siis 5/6 kaneista on jo 6 vuotta tai yli..

Onneksi on kuitenkin tuo Bianka, ikiteini..
Lisää luettavaa: