16.11.2011

Ihaninta on kattoa ku puput syö.. :D

Oi onnen päivää!!

Aiemmassa kirjotuksessa kerroin tuosta eilisestä eläinlääkärireissusta (Safiirilta katkottiin hammaspiikit).
Safiirin rauhotuksesta herääminen eilen oli melko tuskaisan näköstä, se narskutteli kivuissaan hampaita, ja välillä poukkoili ympäri häkkiä kaatuillen. Jouduin oleen sen kanssa häkissä, ja aina se rauhottui kun sitä silitti ja otti sen lähelle. Vaikka Safiiri ei koskaan ole ollu mitenkään ihmisläheinen kani, vaan tykännyt olla omissa oloissaan.

Illalla kaikki muuttui niin paljon paremmaksi, Safiiri alkoi maisteleen innolla ruokia mitä se ei ole tehnyt yli viikkoon! Se on välillä syönyt mutta hyvin vähän, joka sitten johtui siitä että sille teki kipeää purra ruokaa.

Ja tänään aamulla ruoka maistui vielä paremmin! <3 Voi luoja että voi itsekin olla niin onnellinen noinkin "pienestä". Jostakin syystä olin mielessäni jo heittäny lapion ojaan Safiirin suhteen. Jotenkin Nupun tapaus kaivas mieltä, kun se vain meni huonommaksi ja huonommaksi aina, eikä sille löytynyt mitään syytä. Kunnes kaikki loppui..
Jotenki pelkäsin ja ajattelin että näin käy Safiirilleki. Siksi tää varmaan on niin suuri helpotus kun tuli vähän yllätyksenä että Safiiri parani näin nopeasti, ja että kaikelle löytyi syy!

Onneksi välillä tapahtuu hyviäkin asioita. :) Lisäksi mun on pakko mainita yks mun päivän piristäjä, nimittäin Bianka. Se on ollu mulle ihan valtava apu ja onni tänä vuonna <3 Toki siitä on oma riesansa kun se on pieni kiukkuinen jänis toisinaan, mutta kun suuren osan ajasta se on se ihana superiloinen ja rakastava pupunalku.  Parasta ehkä siinä on sen energisyys, tulee itellekki reippaampi olo :D
Näyttelyissä ja muutenkin muualla kuin kotona siitä tosin näkee vain sen pienen kiukkuisen jäniksen. :D


Ei kommentteja:

Lisää luettavaa: